Pasianssi on monen tuntema korttipeli, josta on vuosien saatossa kehkeytynyt eri versioita. Jos olet korttipelien harrastaja, saatat tuntea muun muassa Pyramidi- ja Spider-pasianssin. Kello-pasianssi on niin ikään yksi pasianssien variaatioista ja paneudumme sen sääntöihin tarkemmin tässä artikkelissa.
Pasianssilla on pitkät perinteet ja sen syntymäkohta ulottuu joko 1700- tai 1800-luvun Ranskaan. Jotkut teoriat kertovat sen lähteneen liikenteeseen Baltian maista, joissa sitä käytettiin ennustamisen välineenä. Useat teoriat ovat kuitenkin vakuuttuneita siitä, että pasianssi sai alkunsa Ranskassa, jossa sen parissa viihtyi jopa maailmankuulu keisari Napoléon.
Asiasta voi olla vakuuttunut myös kielellisestä näkökulmasta. Pasianssin termistö tulee ainakin osittain ranskan kielestä ja esimerkiksi sana pasianssi tulee sanasta patience, joka tarkoittaa ranskaksi kärsivällisyyttä. Sama sana löytyy myös englannin kielestä.
Kärsivällisyyttä se joskus edellyttääkin ja varsinkin vaikeimpien tasojen kohdalla pelaajan tulee pohtia monimutkaisempia strategioita. Harjoituksella pääsee yleensä etenemään. Vaikeustasot riippuvat myös ehkä peliversiosta, mutta tällä kertaa käsittelyssä oleva Kello-pasianssi voi sopia aloittelijoille erinomaisesti.
Kello pasianssi yksi helpoimmista variaatoista
Kello-pasianssia pidetään pelipiireissä erittäin helppona pasianssin versiona. Sitä voi kokeilla rohkeasti aloitteleva pelaaja, joka kaipaa hieman harjoitusta. Lisäksi se sopii hyvin lapsille, jotka voivat kuluttaa aikaa esimerkiksi sateisena kesäpäivänä. Ehkäpä hyvä idea viettää aikaa yhdessä perheen kesken on harjoitella Kello-pasianssia yhdessä!
Kello-pasianssin nimi on lähtöisin korttien asettelumuodosta. Kortit järjestellään nimittäin muotoon, joka muistuttaa kelloa. Reunaan asetellaan yhteensä 12 pinoa, joka on niin ikään yhteydessä kellon rakenteeseen – onhan siinäkin 12 tuntia, jota kierretään päivässä kaksi kertaa.
Pinoilla voi muodostaa pyöreän rakennelman, joka muistuttaa kellonkin kuviota. Tämä ei ole pakollista ja muutkin muodot ovat sallittua. Kellon kuviota voitaisiin kuitenkin suositella, jotta päästään nimenomaan tämän version tunnelmaan.
Kello pasianssi sisältää ylimääräisenkin pinon
Muotoa tärkeämpää on, että siinä on yksi ylimääräinen kasa erillään. Tämä 13. pino ei saa mennä sekaisin muiden 12 pinon kanssa, mikä on erittäin tärkeää muistaa sujuvan pelaamisen varmistamiseksi. Jos olet valinnut kellon muodon pelissäsi, voit asettaa tämän ylimääräisen pinon vaikkapa kellon keskelle. Tällä tapaa pelin rakennelma voi näyttää hieman selkeämmältä.
Vaikka ylimääräisen 13. Pinon asema on tärkeä pelissä, on tietysti muillakin pinoilla omat merkityksensä, joita ei tule unohtaa. Muut 12 kasaa kuvastavat korttipakan kortteja, jotka vaihtelevat pienimmästä kuningattareen. Toisin sanoen järjestys alkaa ässästä ja päättyy akkaan, eli sijaan 12.
Kello pasianssissa kaikki kortit käyttöön
Jokainen pino sisältää neljäkorttia, jolloin kaikki tavallisen korttipakan korttia pääsevät mukaan. Normaalissa korttipakassa on yhteensä 52 korttia. Asettele kaikki kortit ensin kuvapuoli alaspäin. Älä näytä kortteja siis itsellesi alussa. Poikkeuksena on ylimääräisen pinon, eli 13. Kasan päällimmäinen kortti. Tämä käännetään pelin alussa kuvapuoli ylöspäin.
Ylimääräisestä pinosta ilmaantuva kortti osoittaa, minkä pinon alimmaiseksi kortiksi se pitää laittaa. Jos se on esimerkiksi ässä, laitetaan se ensimmäiseen pinoon. Jos se on esimerkiksi viisi, laitetaan se vitosen kohdalle. Se toimii tällä tavoin ikään kuin kellon viisarina.
Kun tämä pino on valittu, otetaan tästä kyseisestä kasasta esiin päällimmäinen kortti. Sitä käytetään samalla tavoin kuin ensimmäisellä kierroksella. Se pitää laittaa siis sen pinon alle, jonka numeroa se osoittaa. Tällä tavoin pelissä edetään, kunnes jokainen pino sisältää kaikki neljä niihin kuuluvaa korttia. Silloin peli päättyy. Jos sait kaikki kuninkaat ylimääräiseen pinoon, tarkoittaa se häviötä. Tällöin peli jää nimittäin kesken, koska muihin pinoihin ei ole vielä saatu kaikkia kortteja paikoilleen.
